keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

16+6, radikuulumiset

Niinhän siinä kävi, että kun tässä raskaudessa aloin seurata sokereita rv 15, niin aamupaasto karkasi heti 5,6. Muut arvot ovat erinomaiset. Ärsyttää ja harmittaa, mutta linkistä teet. Radi on usein toistuessaan aina vain viheliäisempi, ja näin myös minulla. Täällä siis suunnitellaan siirtymistä äitipolin asiakkaaksi ja aamupaastoarvon lääkitsemistä iltainsuliinilla. No ei nyt maailman pahin nakki, mutta olisi voinut jättää tulematta. 

Olen tosi paljon joutunut pohtimaan sitä, miksi tämä on niin paha paikka. Radin ruokakyttäily saa vanhan syömishäiriön nostamaan kauan uinunutta päätään, ja itsekriittiset ajatukset laukkaavat. Huomaan, että olen huomaamatta koittanut myös kompensoida tätä "epäonnistumistani" sillä, että urheilukertoja on hiipinyt viikkoon 4-5. Bodypump ja bodystep onnistuvat yhä, joten niitä teen pääasiassa. Myös salilla käyn säännöllisesti tekemässä omas lihaskuntoharjoittelua. Saapa nähdä kauanko tämä onnistuu. Toisaalta urheilu on tuonut minulle ihan älyttömästi mielihyvää ja endorfiineja, joita tarvitsenkin taittamaan ahdistavat ajatukset ❤️

Vielä ei ole aavistustakaan vauvan liikkeistä, enkä osaa niitä odotellakaan hyvään toviin. Istukka on jälleen suoraan edessä (totesin jo viimeksi, etten osaa tehdä kuin etuseinäistukoita). Np-ultrassa istukka oli vielä osittain etinen, n. 1-2cm matkalta, mutta viimeisimmässä äitipolin ultrassa se oli jo hienosti noussut kohdunsuun edestä. Jes, alatiesynnytystä kohti! Lapsille kerrottiin jo vauvan sukupuoli ja he ovat ottaneet uuden tulokkaan ajatuksena reippaasti vastaan. 5v on jo tosi innoissaan, mutta 2v hieman kummastelee ja välillä jopa pelkää ajatusta. Ilmeisesti huoli äidistä on kova, kun tilanne on niin vieras ja keinot asian käsittelyyn rajalliset. Mutta hiljaa hyvä tulee. 

Töissä olen myös kertonut asiasta, vaikka töiden ja tulevan äitiysloman osa-aokaisuuden järjestely kyllä stressaa kovasti. Aikomuksenani on tehdä 5-6kk kohdalta lähtien 2,5pv työviikkoa miehen kanssa, eli toinen aikuinen on aina kotona. Tämä tuntuu itselle aivan loistavalta järjestelyltä, ja enemmän kuin mitään toivon sen onnistuvan ❤️ välillä tuntuu, että töissä menee tosi lujaa ja ura on kovassa nousukiidossa. Näinä hetkinä tuleva vauvavuosi ahdistaa yhä, vaikka kovasti jo toivon tätä kääröä eikä yllätyaraskaus muutoin enää tunnu pahalta. Kieltämättä alussa oli vaikea päästä shokista yli, koko ajan tuntui, että haluan vauvan mutta raskautta. Ajatus on yhä sama raskauden suhteen, mutta vauva on jo minulle rakas ja kovin toivottu 🥰

Mutta siinäpä kuulumiset pähkinänkuoressa! Aika menee melkoista kyytiä eteenpäin, huomenna 23 viikkoq raskautta jäljellä -niin, tämä raskaushan päättyy radin vuoksi viimeistään laskettuun aikaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti