Mutta meillä on kuulkaa ihana vauva ❤️ en voi valittaa yhtään mistään. Pikkuneiti sietää epämukavuutta melkoisen hyvin, ja vaikka alussa pyrstö pörisi ihan nonstoppina, ei meillä ole mahaitkuja kuultu. Vauva on niin perus tyytyväinen kuin vain olla voi! Ollaan oltu aivan ihmeissämme, voiko vauva-aika olla tällaistakin!? No se on kyllä pakko mainita, että alussa annoin vauvalle ennaltaehkäisyajatuksella bifibaby-tippoja, joiden pitäisi olla mahan toimintaa tukevia (ilmavaivoja tosiaan oli jonkin verran ja vauva oli kova pulauttelemaan ja märehtimään maitoa), mutta niistäpä vauvan maha ei tykännyt, vaan pulauttelu ja ilmavaivat voimistuivat ja lakkasivat sitten tippojen lopettamisen jälkeen. D-tipat aloitettiin 2 viikon iässä, ja niistä ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa.
Alussa, ehkä ekat 6 viikkoa, vauva heräili 2-3h välein läpi yön. Uni tuli ensin 22-23 välillä ja sitä jatkui 9 asti aamulla. Syömään herättiin useimmiten siis 01-02, 04-06 välillä ja sitten herätessä. Nyt uni on tullut jo kuukauden verran 21-22 välillä ja jatkuu aina 10 asti aamulla! Meillä oli jo pätkä, jolloin vauva heräsi vain kerran yössä syömään, mutta useimmiten herää 02-03 ja taas 06-07 syömään, eli kahdesti. Yöllä vauva vain syö ja jatkaa uniaan. Nyt viikon 10 täytyttyä meille on tullut jonkinlaista tiheän imun kautta, ja vauva onkin herännyt nyt useamman yön kolmesti yössä syömään ja päivälläkin roikkuu antaumuksella rinnassa kiinni. Mutta silti aika iisiä menoa kyllä, vauva on muuten hyväntuulinen. Päiväunirytmikin meillä jo on, päiväunille aletaan ekan kerran n. 11-12 aikaan ja silloin unta riittää joko 45min tai 3 tuntiakin kerrallaan! Kakkosunet ovat sitten arvoitus, sujuvat miten sujuvat, mutta joku pätkä illallakin vielä nukutaan. Muutenkin unet sujuu liikkeessä, sängyssä, sylissä, kantoliinassa.. Ihan missä vain. Wau. Kaiken lisäksi tämä vauva osaa rauhoittua itsekseen, useimmiten nukahtamiseen riittää tissi, tutti tai vieressä makaaminen. Kanniskella ja hytkyttää ei ole tarvinnut oikeastaan kertaakaan.
Ja me ollaan oltu 10. Elinpäivästä alkaen täysimetyksellä. Jes, succè! Enpä edes unelmoinut, että imetys voisi olla tällaista, ettei pulloa tarvita ollenkaan. Mutta näin vain kävi. Esikoisen vuoksi tämä on kyllä helpottanut elämää paljon, sillä eväät on aina mukana ja syöminen onnistuu helposti menossa, esim leikkipuistossa, kaupassa, kaveritreffeillä.. Oikeastaan missä vaan. Tässäkin ihania onnistumiskokemuksia kertynyt myös minulle, sillä esikoisen kanssa imetys ei todellakaan oikein sujunut. Syynä on voinut osittain olla todella kireä huulijänne, jota hänellä nyt hammaslääkärin puolella seurataan. Toisaalta myös tällä vauvelilla huulijänne oli selkeästi kireä, ja se häneltä leikattiinkin sitten 3 viikon iässä.
Esikoisen kanssa ilmassa on ollut mustasukkaisuutta ja sokkiaaltoa, luonnollisesti. Hän on ihana ja rakastava isoveli, mutta välillä kuohuu yli ja kotona sitten rytisee .. Vain meitä vanhempia kohtaan, onneksi. Vauva saa veljeltä pusuja ja Haleja, sylittelyä ja jutustelua. Sitä on tosi ihana katsoa ja samalla tosiaan muistaa, että sisarus on oikeasti kyllä ihana lahja myös esikoiselle, vaikka välillä säälittää miten poika joutui nopeasti vauvan tuntua itsenäistymään monessa asiassa, kun aika ei riitä enää ihan kaikkeen. Toisaalta sekin tekee varmasti aivan hyvää myös pikku-ukkelillemme. En kestä, että hän on jo 3-vuotias reipas pieni mies..
Mutta kaiken kaikkiaan näitä kuukausia kuvaa eniten sanat vauvakupla ja nauttiminen ❤️ k ollut tosi ihanaa, sujahdin vauvakuplaan heti kotiuduttuamme ja siellä olen visusti pysynyt tänne asti. Stressiä iaheuttivat välissä pienen ristiäiset 5+ viikkoa vanhana kun taas huhkin kaikki tarjoilut itse (hullua), mutta muuten olen todella nautiskellut. Mieskin on ollut tämän ajan helppoudesta aivan ihmeissään. Kai jossain on joku kohtuusrajoitin, kun super raskaan pikku-ukkelin vauvavuoden jälkeen pääsemme nyt näin helpolla 🙂
... Ja niin. Tästäpä meille on sitten virinnyt toive vielä kolmannesta ❤️ teen siitä varmaan vielä oman erillisen postauksen joskus. Huh 😅
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti