hupsista keikkaa, kohti vuotta 2023!

Enpä tiedä onko siellä enää ketään, joka tätä blogia lukee, mutta tämä on ollut itselle vuosien aikana niin uhana päiväkirja raskauksiin liittyen, että haluan jatkaa päiväkirjameininkejä vielä hetken.

Joulu tuli ja meni, ja vipinää riitti 2v tahtotaaperon ja 5v eskariuhmiksen kanssa. Ihana joulu, kiireinen ja täynnä säätöä, mutta lasten iloa ja jännitystä on vaan niin mahtavaa katsoa vierestä. Liikutuin monet kerrat, miten he onkaan viattomia ja ihania ❤️

Elämä on helpottanut kovasti nuorimmaisen kasvaessa. Leikit sujuvat lapsilla usein ihan kivasti yksiin, vaikkei tappeluilta toki vältytä. Silti voidaan miehen kanssa jo esimerkiksi tehdä kotijumppa laittamalla lapsille netflixistä piirretyt pyörimään, käydä nopeasti keskenämme suihkussa ja lapset ovat yhden vanhemman voimin myös ihan kivasti hallittavissa työmatkojen ajan. Niinpä myös joululle saatiin kahdenkeskisiä hetkiä miehen kanssa, viiniä ja juustoja muistelen. 

Ja sitten tuli tiistai. Kävin ostoksilla, luovuttamassa verta, pyörimässä muute  vaan kaupoilla. Ja sitten tajusin, että menkat ovat muuten myöhässä. No, työstressiä vain! Ei sen kummempaa. Pyysin miestä silti varuilta ostamaan testin, jotta voisin ottaa rennosti tulevissa uudenvuoden aatonaaton juhlissa. Tein testin. Ja toisen. Ja kolmannen. Ja neljännen. 

Jaahas. Elämä taisi juuri ottaa niskalenkin ja maalailla vuoden 2023 suunnitelmat uusiksi. Viikot ovat varhaiset, 4+6, eli tämä voi kääntyä vielä miten vain. Mutta tässä sitä nyt ollaan. 

Kolmannesta oli keskustelua ajatuksella "ensi vuonna tai ei koskaan". Tämä keskustelu tuli juuri päätökseensä 😄