lauantai 28. syyskuuta 2019

Thin line

Raskaustestissä? I wish!

Vielä ei ole aika testailla, eikä edellisen kierron toiveiden ja negapettymyksen jälkeen ole kyllä fiiliksiäkään. Sen sijaan ajattelin jakaa vähän asioita, joihin törmäsin kun metsästin sitä toista viivaa, nimittäin ovulaatioviivaa.

Olen melko pikkutarkka, uppoudun asioihin täysillä ja silloin todella mennään pää edellä syvyyksiin. Niin tälläkin kertaa. Hah, siis paras puoli vanhenemisessa on, että oppii tuntemaan itseään paremmin ja helpommin hyväksyy nämä vähän oudommatkin jutut omassa persoonassa 😀

Siispä, kun löysin viitteen tähän tutkimukseen eräältä sivustolta, päätin perehtyä ovulaatiotestituskissani tähän hormonihommaan vähän syvällisemmin. Minua nimittäin kiusasi ihan älyttömästi se, miten toisilla jotkut testit toimii "hyvin" ja toisilla huonosti, toiset saa ovisplussia monta päivää kun taas itsellä oli esikoisesta kokemus, että ilman 3x päivässä testaamista olisin missannut koko haalean piikin. Enkä siis nyt tarkoita sitä, että miksi eri herkkyyksillä saa erilaisia viivoja eri testeissä, vaan siis ihan henkilökohtaisia eroja hormonitoiminnassa ovulaation suhteen. Tai siis, onko niitä, millaisia ne on jos on, ja mikä on ns "normaali" (tai onko sellaista). Pessimistinä heti mietin, voiko ovulaation lh-piikin pituudesta päätellä jotain hedelmällisyydestä, munasoluista jnejnejne. Voisiko oma hormoniprofiili esimerkiksi viestiä hankalammasta raskautumista.

Koska tämä kyseinen tutkimus oli mielestäni mielenkiintoinen, vaikka onkin jo useamman vuoden takaa (2013), niin päätin referoida kiinnostavimmat nippelit siitä myös tähän. Omaksi ilokseni, mutta myös siltä varalta, että tämä tavoittaisi jonkun kaltaiseni entuusiastin 😀

1. Heti alkuun johtopäätökset tutkimuksesta: "normaali" on ovulaation lh-piikkien suhteen melko laaja käsite, eikä sitä ehkä pitäisi käyttää ollenkaan - ainakaan kovin ahtailla reunaehdoilla.

2. Tutkimuksessa oli mukana 107 naista, joiden lh-piikit voitiin jakaa eri tyyppeihin sen mukaan, millainen käppyrä niistä ovulaation aikaan piirtyi. Osalla piikki oli kapea nopealla alulla ja lopulla (A), osalla ilmeni piikin loivempaa hiipumista (B), toisilla terävän kärjen jälkeen piikkiin ilmeni pidempi tasannevaihe, joka silti oli merkittävästi korkeampi kuin lh pitoisuuden lähtötilanne (D). Osalla naisista on ovulaation aikaan useita lh piikkejä (G, H). Lähes puolella. Naisista lh piikki oli kuvan A kaltainen, mutta jopa kolmanneksella kaksi piikkinen (G). Tyypit B ja D olivat selvästi harvinaisempia.

Alla kuva julkaisusta, tasainen viiva kuvaa lh:ta ja katkoviiva progesteronia. Kuvassa näkyy myös, miten naisilla voi olla erilaisia profiileja siinä, kuinka progesteronin eritys kehittyy ovulaation jälkeen. Tämä varmasti näkyy esim aamulämpöjen nousussa.


Jos vielä ei tunnu selkeältä, miten nuo eri käppyrät voivat näkyä ovistestissä, niin tässä vielä havainnollistus:



3. Aina sanotaan, että lh piikin jälkeen ovulaatio tapahtuu (lähteestä riippuen) 12-36h tai 12-48h kuluessa. Alla olevasta kuvasta näkyy, miten tämäkin tosiaan vaihtelee naisesta riippuen. Joillain naisilla (A) ovulaatio on heti piikin ilmestyessä, eli näillä ovulaation tikuttaminen voi olla vähän turhaa, kun piikin ilmestyessä simppojen olisi jo hyvä olla pelipaikoilla! Vaikka toki silloinkin saa varmistuksen siitä, että ovulaatio on todennäköisesti tapahtunut.


Koska yleisimmin lh erittyi kapeana piikkiin tai tuplapiikkinä, niin tästä kuvasta olettaisin siis B:n, C:n ja D:n olevan yleisimmät tapaukset ovulaation ajoituksen ja lh-piikin suhteessa.

4. Vähän jatkona edelliseen: Suurimmalla osalla naisista lh piikki (nousun alusta loppuu) kesti hieman alle 5 päivää. Ei siis ihme, jos ovulaatiotikku näyttää eriasteisia plussia parin päivän ajan. Suurimmalla osalla naisista (yli 90%) ovulaatio tapahtui jossain kohdassa lh piikin aikana, piikin kuitenkin jatkuen vielä munasolun irtoamisen jälkeenkin.


5. Tämä oli ehkä aika arvattavaa, mutta naisten välillä on isoja eroja lh perustasossa ja piikin intensiteetissä, eli siis erittyvissä lh-pitoisuuksissa. Siksipä toisilla on vahvoja viivoja ja haamuja pitkin kiertoa, toisilla haaleeta hailuroita ovulaatiohetkelläkin. Siksi on oikeastaan ihan kiva, että ovis testejä on saatavina herkkinä ja vähemmän herkkinä. Itse veikkaan, että mun oma hormonitoiminta on muuttunut iän ja synnytyksen myötä niin, että kun ennen sain selkeästi vähemmän herkällä rfsu:lla hädin tuskin plussan, niin nyt saan kirkuvia viivoja parin päivän ajan ovulaation ympärillä. Toisaalta sitten tosi herkän oloinen pregcheck antaa minulle koko ajan viivaa, jolloin ovulaatio päivän tulkkaaminen vahvojen viivojen seasta on paitsi vaikeaa koon myös ärsyttävää. Tämän vuoksi itse pidän clearblue hymynaamatesteistä, tulosten tulkkaaminen jää tikulle 😀

Tämä on siis vain yhden tutkimuksen tulosten referointia, muunkinlaista tutkimustietoa voi tulla perehtyneemmille vastaan. Mutta todettakoon, että oman arvion mukaan tämä oli ihan laadukas tutkimus. Ollaan me naiset aika ihmeellisiä tapauksia!

2 kommenttia:

  1. Hei vitsi miten mielenkiintoista! Oon näitä asioita toki aina miettinytkin, mutta kiva, että tästä aiheesta löytyy ihan oikea tutkinuskin :) kiitos, kun jaoit tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin toi oli tosi kiinnostavaa! Lääketiede on toki omaa työtäkin lähellä, mutta kyllä se oma lehmä siellä ojassa silti ruokkii mielenkiintoa enemmän :D

      Mallailin tota lukiessa omaa lh-profiiliani, siinä tietenkään onnistumatta :D todennäköisesti hän sitä kuuluu enemmistöön, eli kapea piikki ja ovulaatio jossain tuolla piikin aikana. Mut mulla on fertility friendissä toistaseks niin vähän seurantatietoja, että vaikea sanoa.

      No, pidän tässä itteäni kiireisenä, ettei vaan miettis piinailuja..

      Poista